Nyt on kulut vähän päälle viikko ekasta plussasta. Tänään oli kuitenkin pakko tehdä "varmistustesti" clearbluen digitestillä, joka näytti "raskaana 3+". Viikko sitten sama testi näytti 1-2, joten hormonitasot ovat nousseet tämän perusteella. Tosin sen voi myös arvata olotilasta. Viime viikon lopulla kärsin pari päivää todella huonosta olosta aamuisin ja sain vinkiksi syödä jotain sängyssä ennen ylös nousemista. Siispä yöpöydälle pari ruisnappia ja tsädäm, huono olo on pysynyt poissa!! Verensokerit tuntuvan menevän omia teitään ja parin tunnin välein on naposteltava jotain tai tulee todella heikko olo. Lisäksi rinnat ovat turvonneet ja väsymys kiusaa vaihtelevasti.

Neuvolan varasin kahden viikon päähän ja ennen sitä on varhaisultra. En vain pysty olemaan varmistamatta, että onko kaikki ok, koska terveyskeskuksessa ei tehdä varhaisultria kuin vain poikkeussyystä. Onneksi työt siivittävät päiviä, joten ajan luulisi menevän nopeasti :)

Kahdelle ystävälle ja äidilleni oli pakko kertoa, vaikka aluksi jutun piti olla minun ja mieheni välinen salaisuus. Mutta pelko mahdollisesta keskenmenosta ja sen tuskasta muutti mieleni, koska olen ihminen, joka jakaa ilot ja surut läheisten kanssa. Miksen siis jo jakaisi tätäkin alkuiloa? Jokainen nainen tietää, että alkuraskaudessa on riskinsä eikä siitä naista syytellä, jos jokin menee pieleen. Päin vastoin tiedän, että nyt minulla on pahimman varalta valmiina tukiverkko herkkujen ja lohdutuksen kanssa. Ja toisaalta voin myös intoilla alkuasioista heidän kanssaan :)

Tänään rv5+0. Kirjoitettuna näyttää todella pieneltä viikkomäärältä, mutta itselle se on jo kolme viikkoa enemmän raskautta kuin ikinä. Tarrasukkia iltapalaksi ja eteenpäin!